Ulla-Maija Kopra

  Nuorten mielenterveys – ennaltaehkäisyä tarvitaan enemmän Teen silloin tällöin sairaanhoitajan keikkatöitä psykiatrian osastoilla päätyöni ohella. Keikkailu ei ole minulle vain tapa ylläpitää kliinistä osaamistani, vaan myös keino nähdä, mitä terveydenhuollon arjessa todella tapahtuu. Kokemukseni ja havaintoni vahvistivat sen, mitä olen jo pitkään ajatellut: nuorten mielenterveyden hoitoon tarvitaan merkittäviä parannuksia. Moni osastolla ollut nuori on kertonut saaneensa apua vasta, kun heidän tilanteensa oli kriisiytynyt. Heidän tarinoissaan toistui sama kaava: psyykkisten oireiden ensimmäiset merkit oli havaittu, mutta matalan kynnyksen tukea ei ollut tarjolla. Osa nuorista koki, ettei ollut keinoja tai tietoa hakea apua, ja osalle taas oli suoraan sanottu, ettei resursseja nopeaan hoitoon ole. Lopulta hoitoon päädyttiin vasta, kun tilanne oli muuttunut henkeä uhkaavaksi. On hyvin päättäjien tiedossa, että mielenterveyspalveluihin pääsyä tulee nopeuttaa ja jonoja purkaa....

  Elämänkaari ja hyvinvointiyhteiskunnan vastuu Tällä viikolla sain kokea elämäni yhden suurimmista onnen hetkistä – minusta tuli isoäiti. 12.3. syntynyt lapsenlapseni toi elämääni uudenlaista valoa, iloa ja kiitollisuutta. Samalla mieleeni nousi monia ajatuksia elämänkierrosta, ruuhkavuosista, vanhenemisesta ja siitä, miten yhteiskunta tukee meitä eri elämän vaiheissa. Olen 55-vuotias ja näen elämää nyt monesta eri näkökulmasta. Elän ruuhkavuosia, jossa työn ja harrastusten ohessa oman ikääntyvän äitini hyvinvointi sekä uuden perheenjäsenen kasvun tukeminen ovat kaikki osa arkeani. Miten perheet jaksavat, kun samaan aikaan pitää huolehtia työstä, lapsista ja ikääntyvistä läheisistä? Miten me yhteiskuntana huolehdimme siitä, ettei kukaan jää yksin? Perheiden ja läheisten merkitys hyvinvoinnille on valtava, mutta se ei yksin riitä. Hyvinvointivaltion tehtävä on varmistaa, että tarvittavat palvelut ovat kaikkien saavutettavissa. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella tämä tarko...

 Työttömyys ei ole vain taloudellinen haaste, vaan se vaikuttaa myös terveyteen ja hyvinvointiin. Moni pitkittyneesti työtön elää tilanteessa, jossa terveydelliset ongelmat voivat kasaantua ja pahentua, ellei niihin puututa ajoissa. Työttömien terveystarkastukset ovat yksi tehokkaimmista keinoista tunnistaa ja ennaltaehkäistä näitä ongelmia sekä tukea työ- ja toimintakykyä.   Terveystarkastukset tarjoavat mahdollisuuden kartoittaa niin fyysistä kuin psyykkistä hyvinvointia ja ohjata tarvittavien palveluiden äärelle. Monet krooniset sairaudet, mielenterveysongelmat ja elämäntapatekijät voivat olla esteenä työllistymiselle, mutta oikea-aikainen tuki ja hoito voivat auttaa ihmistä palaamaan työmarkkinoille.   Valitettavasti terveystarkastusten saatavuus vaihtelee hyvinvointialueittain, eikä kaikki työttömät tiedä niistä tai osaa hakeutua niihin. Tämä on tullut esille myös jalkautuvassa työssäni, jossa kohtaan työttömiä matalankynnyksen kohtaamispaikoissa ja välitän tietoa ...

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue joutuu säästötoimien vuoksi tuottamaan kuntouttavaa työtoimintaa itse, kirjoittaja toteaa. Hyvinvointialueiden on lain mukaan järjestettävä kuntouttavaa työtoimintaa niille pitkään työttöminä olleille henkilöille, jotka saavat työmarkkinatukea tai toimeentulotukea. Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu siis heille, jotka alentuneen työ- ja toimintakykynsä vuoksi eivät kykene osallistumaan TE-hallinnon ensisijaisiin palveluihin. Hyvinvointialueiden taloudellinen kriisiytyminen ja resurssipula on johtanut kuntouttavien palveluiden, kuten kuntouttavan työtoiminnan supistuksiin. Tämä taas on johtanut työtoimintapaikkojen vähenemiseen. Hyvinvointialueiden taloudellinen kriisiytyminen on johtanut kuntouttavan työtoiminnan supistuksiin. Erityisesti kolmannen sektorin toimijat, kuten järjestöt ja yhdistykset, ovat olleet merkittäviä toimijoita kuntouttavassa työtoiminnassa. Esimerkiksi työttömien yhdistykset ovat tarjonneet monipuolisia työtoimintapaikkoja h...

Toimittaja Tiina Örn (VS 17.9.24) toi artikkelissaan esille vantaalaisten turvallisuuden ja turvattomuuden kokemuksen näkökulmaa. Jatkan aiheesta keskustelua. Turvallisuuden tunne asuinympäristössämme on jokaisen perusoikeus. Jokainen meistä haluaa tuntea olonsa hyväksi ja huolettomaksi, olipa kyse kotipihasta, kävelylenkistä lähimetsässä tai matkasta kauppaan. Tämä turvallisuuden tunne ei kuitenkaan synny tyhjästä – se on yhteisön ja yksilöiden yhteinen tahtotila, joka vaatii ymmärrystä yhteiskunnan rakenteista, yhteistyötä ja konkreettisia toimenpiteitä. Myyrmäen alueella turvallisuustilanne herättää edelleen huolta. Asukkaat ovat tuoneet esille konkreettisia kehitystarpeita, kuten matalan kynnyksen kohtaamispaikkojen puutteen. Lisäksi on toivottu virkavallan läsnäoloa osaksi arkea. Asukkaiden huoliin onkin jo osittain vastattu, sillä virkavallan läsnäoloa on lisätty Myyrmannin läheisyyteen. Myyrmäkeläisenä kuitenkin koen, että virkavallan ei tarvitsisi olla vain poliisiautojen kie...

Olen Länsi-Vantaalla lähes koko elämäni asunut terveydenhoitaja (YAMK), sairaanhoitaja ja äiti. Työskentelen kolmannella sektorilla työttömien terveyden ja  hyvinvoinnin parissa. Politiikka antaa minulle mahdollisuuden olla mukana tekemässä päätöksiä asukkaiden hyvinvoinnin ja oikeudenmukaisuuden puolesta. Keväällä 2025 olen ehdolla sekä aluevaaleissa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella että kuntavaaleissa Vantaalla. Luonto ja liikunta ovat minulle tärkeitä – kuntosalilla treenaaminen ja luonnossa koiran kanssa liikkuminen auttavat tasapainoittamaan ajoittain kiireistä arkea. Politiikassa minua ohjaavia arvoja ovat oikeudenmukaisuus, yhdenvertaisuus ja inhimillisyys. Päätöksenteossa pidän tärkeänä laadukkaiden ja eettisesti kestävien sosiaali- ja terveyspalveluiden toteuttamista, jotta kaikilla on mahdollisuus saada tarvitsemaansa apua oikea-aikaisesti.