Siirry pääsisältöön

Kuntouttava työtoiminta ei saa vaarantua Vantaalla

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue joutuu säästötoimien vuoksi tuottamaan kuntouttavaa työtoimintaa itse, kirjoittaja toteaa.

Hyvinvointialueiden on lain mukaan järjestettävä kuntouttavaa työtoimintaa niille pitkään työttöminä olleille henkilöille, jotka saavat työmarkkinatukea tai toimeentulotukea. Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu siis heille, jotka alentuneen työ- ja toimintakykynsä vuoksi eivät kykene osallistumaan TE-hallinnon ensisijaisiin palveluihin.

Hyvinvointialueiden taloudellinen kriisiytyminen ja resurssipula on johtanut kuntouttavien palveluiden, kuten kuntouttavan työtoiminnan supistuksiin. Tämä taas on johtanut työtoimintapaikkojen vähenemiseen.

Hyvinvointialueiden taloudellinen kriisiytyminen on johtanut kuntouttavan työtoiminnan supistuksiin.

Erityisesti kolmannen sektorin toimijat, kuten järjestöt ja yhdistykset, ovat olleet merkittäviä toimijoita kuntouttavassa työtoiminnassa. Esimerkiksi työttömien yhdistykset ovat tarjonneet monipuolisia työtoimintapaikkoja huomioiden kuntoutettavan yksilölliset tarpeet ja edellytykset selviytyä työtoiminnan työtehtävistä. Nyt kolmannen sektorin paikat ovat kuitenkin vaarassa, sillä hyvinvointialueet, mukaan lukien Vantaan ja Keravan hyvinvointialue, joutuvat säästötoimien vuoksi tuottamaan kuntouttavaa työtoimintaa itse.

Hallitusohjelman tavoitteina on työllisyysasteen nostaminen ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen. Resurssien puute ja taloudelliset paineet vähentävät nyt juuri niitä palveluita, joita tarvitaan pitkäaikaistyöttömien työllistymiseen.

Vuonna 2025 tapahtuva TE-palveluiden siirtyminen kunnille tuo lisähaasteita jo ennestään kriisiytyneeseen tilanteeseen, jossa keskiössä on pitkäaikaistyötön. Pitkään työttömänä ollut tarvitsee erityisesti hänelle räätälöityä tukea työ- ja toimintakyvyn parantamiseksi sekä voimavarojensa vahvistamiseksi. On erittäin tärkeää, että saumatonta yhteistyötä lisätään kolmannen sektorin ja Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen välillä, eikä niin, että työttömän ja avoimien työmarkkinoiden välistä kuilua syvennetään entisestään.

Ulla-Maija Kopra,

terveydenhoitaja YAMK,                    

Julkaistu alun perin Vantaan Sanomissa 7.10.2024





Tunnisteet

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Vanhustyön tulevaisuus rakennetaan kohtaamisilla – ei robotiikalla

  Vanhustyön tulevaisuus rakennetaan kohtaamisilla – ei robotiikalla   Viimeaikaiset puheet siitä, että robotiikka voisi korvata kotihoidon käyntejä, ovat julkisuudessa herättäneet laajaa keskustelua. Ministeri Kaisa Juuso on viitannut siihen, että hoitorobotiikkaa voitaisiin hyödyntää hoitokäyntien rinnalla – jopa niin, että ihmiskontaktit jäisivät toissijaisiksi, sillä ”eiväthän kaikki vanhukset halua, että omaan kotiin tulee vieras ihminen”. No ei niin. Mutta sairaanhoito- ja kotihoitopalvelut ovatkin toinen asia. En minäkään halua, että kotiini tulisi pölyimurikauppias, jos makaisin kotona huonokuntoisena ja sairaana. Tässä kohtaa on vedettävä selkeä raja. Hoivatyö ei ole ensisijaisesti logistiikkaa, eikä ihmisyyttä voi digitalisoida. Vanhukset tarvitsevat ennen kaikkea toista ihmistä rinnalleen ja kohtaamiseen– ei pelkästään lääkeannostelijaa tai sensorilla varustettua robottia, vaan hoitajaa, joka kysyy mitä kuuluu, näkee katseesta murheen tai huomaa, jos jokin on pi...
Lähetä kommentti
Lue lisää»

Ihmisarvon puolesta.

Olen Länsi-Vantaalla lähes koko elämäni asunut terveydenhoitaja (YAMK), sairaanhoitaja ja äiti. Työskentelen kolmannella sektorilla työttömien terveyden ja  hyvinvoinnin parissa. Politiikka antaa minulle mahdollisuuden olla mukana tekemässä päätöksiä asukkaiden hyvinvoinnin ja oikeudenmukaisuuden puolesta. Keväällä 2025 olen ehdolla sekä aluevaaleissa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella että kuntavaaleissa Vantaalla. Luonto ja liikunta ovat minulle tärkeitä – kuntosalilla treenaaminen ja luonnossa koiran kanssa liikkuminen auttavat tasapainoittamaan ajoittain kiireistä arkea. Politiikassa minua ohjaavia arvoja ovat oikeudenmukaisuus, yhdenvertaisuus ja inhimillisyys. Päätöksenteossa pidän tärkeänä laadukkaiden ja eettisesti kestävien sosiaali- ja terveyspalveluiden toteuttamista, jotta kaikilla on mahdollisuus saada tarvitsemaansa apua oikea-aikaisesti.
Lähetä kommentti
Lue lisää»

Saa hengittää!

Saa hengittää! Yksitoista vuotta sitten sain rintasyöpädiagnoosin. Koko kevään kestäneet sytostaattihoidot olivat rankat ja niistä toipuminen vei aikansa. Sitten alkoivat vielä sädehoidot. Kesähelteillä kuljin seitsemän viikon ajan, joka arkipäivä Syöpäklinikalle sädehoitoon. Muistan vieläkin, miten hoitopöydällä maatessani jouduin pidättämään hengitystä useamman kerran koneen pyöriessä ja naksahdellessa ympärilläni. Sädehoito toteutettiin ns. hengitystahdistettuna hoitona, jolloin piti pidättää henkeä sädetyksen ajaksi ja sitten, kun kone pysähtyi hetkeksi, kuului rauhoittava sädehoitajan ääni: saa hengittää.​ Tuosta äänestä on tullut minulle symboli monessa muussakin terveyteen ja hyvinvointiin liittyvässä asiassa. Hengittäminen ei ole ollut vain fyysistä helpotusta, vaan myös merkki siitä, että hoito etenee, ja että olen turvassa.  Järjestelmä toimii ja en ole yksin.​ Tänään, alue- ja kuntapäättäjänä, seuraan huolestuneena, miten perusterveydenhuolto jaksaa. Suomessa todeta...
Lähetä kommentti
Lue lisää»