Siirry pääsisältöön

Kuntouttava työtoiminta ei saa vaarantua Vantaalla

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue joutuu säästötoimien vuoksi tuottamaan kuntouttavaa työtoimintaa itse, kirjoittaja toteaa.

Hyvinvointialueiden on lain mukaan järjestettävä kuntouttavaa työtoimintaa niille pitkään työttöminä olleille henkilöille, jotka saavat työmarkkinatukea tai toimeentulotukea. Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu siis heille, jotka alentuneen työ- ja toimintakykynsä vuoksi eivät kykene osallistumaan TE-hallinnon ensisijaisiin palveluihin.

Hyvinvointialueiden taloudellinen kriisiytyminen ja resurssipula on johtanut kuntouttavien palveluiden, kuten kuntouttavan työtoiminnan supistuksiin. Tämä taas on johtanut työtoimintapaikkojen vähenemiseen.

Hyvinvointialueiden taloudellinen kriisiytyminen on johtanut kuntouttavan työtoiminnan supistuksiin.

Erityisesti kolmannen sektorin toimijat, kuten järjestöt ja yhdistykset, ovat olleet merkittäviä toimijoita kuntouttavassa työtoiminnassa. Esimerkiksi työttömien yhdistykset ovat tarjonneet monipuolisia työtoimintapaikkoja huomioiden kuntoutettavan yksilölliset tarpeet ja edellytykset selviytyä työtoiminnan työtehtävistä. Nyt kolmannen sektorin paikat ovat kuitenkin vaarassa, sillä hyvinvointialueet, mukaan lukien Vantaan ja Keravan hyvinvointialue, joutuvat säästötoimien vuoksi tuottamaan kuntouttavaa työtoimintaa itse.

Hallitusohjelman tavoitteina on työllisyysasteen nostaminen ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen. Resurssien puute ja taloudelliset paineet vähentävät nyt juuri niitä palveluita, joita tarvitaan pitkäaikaistyöttömien työllistymiseen.

Vuonna 2025 tapahtuva TE-palveluiden siirtyminen kunnille tuo lisähaasteita jo ennestään kriisiytyneeseen tilanteeseen, jossa keskiössä on pitkäaikaistyötön. Pitkään työttömänä ollut tarvitsee erityisesti hänelle räätälöityä tukea työ- ja toimintakyvyn parantamiseksi sekä voimavarojensa vahvistamiseksi. On erittäin tärkeää, että saumatonta yhteistyötä lisätään kolmannen sektorin ja Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen välillä, eikä niin, että työttömän ja avoimien työmarkkinoiden välistä kuilua syvennetään entisestään.

Ulla-Maija Kopra,

terveydenhoitaja YAMK,                    

Julkaistu alun perin Vantaan Sanomissa 7.10.2024





Tunnisteet

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Nyt jos koskaan on satsattava vanhusten hoidon laatuun

  Minut pysäytti tällä viikolla eräs asukas kaupassa. Hän halusi kertoa kokemuksensa iäkkään läheisensä viimeisistä päivistä yhteisöllisen asumisen yksikössä. Kuuntelin, ja tarina jäi mieleeni pitkäksi aikaa.  Ei siksi, että kyse olisi yhdestä virheestä tai yksittäisestä työntekijästä, vaan siksi, että tapaus paljasti vanhusten hoiva-asumisessa rakenteellisen ongelman, jonka korjaaminen olisi täysin mahdollista, jos vain sitä haluamme. Juuri nyt hyvinvointialueellamme on tilanne, jossa talous on ylijäämäinen ja hoivajonot hallinnassa. Siksi nyt, juuri nyt, olisi oikea hetki varmistaa, että hoivan laatu ja vanhusten oikeudet eivät jää näiden hienojen numeroiden varjoon.   Hoitolinjauksista on kerrottava ajoissa, eikä vasta kriisin keskellä Monille iäkkäille tehdään hoitolinjaus tai DNR-päätös, usein lääketieteellisesti perustelluista syistä. Mutta mikään syy ei oikeuta sitä, että omaiset kuulevat päätöksestä vasta siinä vaiheessa, kun sairastuminen on jo tapahtunut j...
Lähetä kommentti
Lue lisää»

Saa hengittää!

Saa hengittää! Yksitoista vuotta sitten sain rintasyöpädiagnoosin. Koko kevään kestäneet sytostaattihoidot olivat rankat ja niistä toipuminen vei aikansa. Sitten alkoivat vielä sädehoidot. Kesähelteillä kuljin seitsemän viikon ajan, joka arkipäivä Syöpäklinikalle sädehoitoon. Muistan vieläkin, miten hoitopöydällä maatessani jouduin pidättämään hengitystä useamman kerran koneen pyöriessä ja naksahdellessa ympärilläni. Sädehoito toteutettiin ns. hengitystahdistettuna hoitona, jolloin piti pidättää henkeä sädetyksen ajaksi ja sitten, kun kone pysähtyi hetkeksi, kuului rauhoittava sädehoitajan ääni: saa hengittää.​ Tuosta äänestä on tullut minulle symboli monessa muussakin terveyteen ja hyvinvointiin liittyvässä asiassa. Hengittäminen ei ole ollut vain fyysistä helpotusta, vaan myös merkki siitä, että hoito etenee, ja että olen turvassa.  Järjestelmä toimii ja en ole yksin.​ Tänään, alue- ja kuntapäättäjänä, seuraan huolestuneena, miten perusterveydenhuolto jaksaa. Suomessa todeta...
Lähetä kommentti
Lue lisää»

Elämänkaari ja hyvinvointiyhteiskunnan vastuu

  Elämänkaari ja hyvinvointiyhteiskunnan vastuu Tällä viikolla sain kokea elämäni yhden suurimmista onnen hetkistä – minusta tuli isoäiti. 12.3. syntynyt lapsenlapseni toi elämääni uudenlaista valoa, iloa ja kiitollisuutta. Samalla mieleeni nousi monia ajatuksia elämänkierrosta, ruuhkavuosista, vanhenemisesta ja siitä, miten yhteiskunta tukee meitä eri elämän vaiheissa. Olen 55-vuotias ja näen elämää nyt monesta eri näkökulmasta. Elän ruuhkavuosia, jossa työn ja harrastusten ohessa oman ikääntyvän äitini hyvinvointi sekä uuden perheenjäsenen kasvun tukeminen ovat kaikki osa arkeani. Miten perheet jaksavat, kun samaan aikaan pitää huolehtia työstä, lapsista ja ikääntyvistä läheisistä? Miten me yhteiskuntana huolehdimme siitä, ettei kukaan jää yksin? Perheiden ja läheisten merkitys hyvinvoinnille on valtava, mutta se ei yksin riitä. Hyvinvointivaltion tehtävä on varmistaa, että tarvittavat palvelut ovat kaikkien saavutettavissa. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella tämä tarko...
Lähetä kommentti
Lue lisää»

Kun somemaailmasta tuli todellisuutta

Vielä joskus somesta puhuttiin vähän kuin erillisenä maailmana. Oli oikea elämä ja sitten oli some. Somessa saatettiin kärjistää, sanoa rumemmin ja käyttäytyä tavalla, jota kasvokkain ei ehkä olisi tullut mieleenkään. Ajateltiin ehkä, että sellaista some nyt vain on. Enää en ole varma, että näitä kahta maailmaa voi erottaa toisistaan. Some on paikka, jossa muodostetaan käsityksiä toisista ihmisistä, yhteiskunnasta ja politiikasta. Somessa syntyvät mielikuvat ja vastakkainasettelut eivät jää ruudulle, vaan kulkevat mukanamme myös sen ulkopuolelle. Tavasta puhua toisillemme somessa on vähitellen tullut osa tapaamme suhtautua toisiimme. Arvot ohjaavat politiikkaa, mutta ohjaavatko ne meitä somessa? Politiikassa tämän huomaa erityisen hyvin. Kasvokkain harva sanoisi toiselle ihmiselle niitä asioita, joita somessa kirjoitetaan täysin tuntemattomalle muutamassa sekunnissa. Valtuustopuhe, mielipidekirjoitus tai puolueen julkaisu voi hetkessä synnyttää kommenttiketjun, jossa itse asia ka...
Lähetä kommentti
Lue lisää»