Siirry pääsisältöön

”Vihainen vai vain väsynyt? – terveisiä Myyrmäestä”

 







Joskus tuntuu, että Myyrmäki on uusi Netflix-sarja. Kaikki draaman ainekset ovat kasassa: synkkä tunnelma, epäilyttävät hahmot, ja jatkuva pelko, että seuraavassa jaksossa tapahtuu jotain pahempaa. Erona vain se, että tätä sarjaa ei voi klikata pois päältä, se nimittäin jatkuu someryhmissä kellon ympäri, kiitos agitaattoreiden.

 Turvattomuus on aito tunne. En vähättele sitä, koen sitä monesti itsekin. Mutta joskus tuntuu, että olemme keksineet siihen oikopolun: valitaan joku porukka, mieluiten mahdollisimman heikko, ja nimetään se syylliseksi kaikkeen pahaan. Korvaushoitopoliklinikka? Sieltähän kaikki kurjuus tihkuu! Huumeiden käyttäjät? Hehän varmasti piileskelevät jokaisen pensaan takana.

 Ja myönnetään nyt rehellisesti: onhan se vähän helpottavaa. Kun voi osoittaa sormella ja sanoa: “Tuossa on syy siihen, miksi minua pelottaa.” Se on vähän kuin ostaisi halvan sateenvarjon, ei se myrskyä estä, mutta hetken tuntuu, että on hallinnassa.

 Mutta tiedättekö, mikä on oikeasti pelottavaa? Se, että tämä vihainen taustamelu on alkanut kuulostaa normaalilta. Ja se melu ei lopu siihen, kun korvaushoitopoliklinikan ovet sulkeutuvat. Se jatkuu paikallispoliitikon sähköpostissa, somekommenteissa, ja joskus jopa ihan kasvotusten. Yksi väärä sana, ja olet yhtäkkiä se "paha", jonka syyksi kaikki kelpaa.

Ja koska olen demari, eikä tämä ole vain titteleiden kaunistelua, emme sulje silmiämme ongelmilta, minä mukaan lukien. Me näemme turvattomuuden monimuotoisuuden: se ei johdu vain korvaushoitopoliklinikasta, huumeiden käyttäjistä tai somekommenteista, vaan myös siitä, että pelko ruokkii itseään ja jää helposti ratkaisematta pintapuolisilla syyllisten osoittelulla. Siksi haluan katsoa asiaa laajemmin: nopeiden, mutta kestävien ratkaisujen etsiminen vaatii ymmärrystä, yhteistyötä ja sitä kuuluisaa arjen konkretiaa. Eikä vain somepäivityksiä tai otsikoita.

 Minulta kysytään joskus, että “eikö poliitikkojen pidä kestää kritiikkiä?” Pitää. Mutta välillä kritiikki muistuttaa enemmän kanuunanlaukausta kuin rakentavaa palautetta. Eikä se tee Myyrmäestä turvallisempaa. Päinvastoin, se lisää pelkoa. Eikä ainoastaan niiden keskuudessa, joilla on huumeongelma. Myös niiden, joilla on "kommentointiongelma".

 Ja kyllä, kirjoitan tämän tietäen, että joku suuttuu tästäkin. Ehkä saan taas ne tutut viestit, joissa epäillään poliittista agendaa, moraalia ja joskus jopa järjen määrää päässäni. Mutta hei, sekin on osa demokratiaa.

 Olisiko mahdollista, että Myyrmäen turvallisuutta voisi lisätä jollain muullakin keinolla kuin vihailemalla ääneen? Että voisimme hetken kysyä: mikä oikeasti helpottaisi tätä pelkoa ja mikä vain ruokkii sitä? 

 Jos olet eri mieltä, kommentoi ihmeessä. Mutta jos tekisi mieli huutaa, suosittelen kokeilemaan vaikka tyynyä ensin. Sitä voi purra, eikä sitä satu.

 Ja koska olen kuitenkin pienen pieni poliitikko, tiedän mitä seuraavaksi tapahtuu: joku lukee tämän, ottaa siitä yhden lauseen irti ja tekee siitä koko totuuden. Joten lähden nyt ostamaan paksumman nahkatakin ja ehkä myös kypärän, sähköpostissa on taas ukkosta luvassa. 


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kuntouttava työtoiminta ei saa vaarantua Vantaalla

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue joutuu säästötoimien vuoksi tuottamaan kuntouttavaa työtoimintaa itse, kirjoittaja toteaa. Hyvinvointialueiden on lain mukaan järjestettävä kuntouttavaa työtoimintaa niille pitkään työttöminä olleille henkilöille, jotka saavat työmarkkinatukea tai toimeentulotukea. Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu siis heille, jotka alentuneen työ- ja toimintakykynsä vuoksi eivät kykene osallistumaan TE-hallinnon ensisijaisiin palveluihin. Hyvinvointialueiden taloudellinen kriisiytyminen ja resurssipula on johtanut kuntouttavien palveluiden, kuten kuntouttavan työtoiminnan supistuksiin. Tämä taas on johtanut työtoimintapaikkojen vähenemiseen. Hyvinvointialueiden taloudellinen kriisiytyminen on johtanut kuntouttavan työtoiminnan supistuksiin. Erityisesti kolmannen sektorin toimijat, kuten järjestöt ja yhdistykset, ovat olleet merkittäviä toimijoita kuntouttavassa työtoiminnassa. Esimerkiksi työttömien yhdistykset ovat tarjonneet monipuolisia työtoimintapaikkoja h...

Nuorten mielenterveys – ennaltaehkäisyä tarvitaan enemmän

  Nuorten mielenterveys – ennaltaehkäisyä tarvitaan enemmän Teen silloin tällöin sairaanhoitajan keikkatöitä psykiatrian osastoilla päätyöni ohella. Keikkailu ei ole minulle vain tapa ylläpitää kliinistä osaamistani, vaan myös keino nähdä, mitä terveydenhuollon arjessa todella tapahtuu. Kokemukseni ja havaintoni vahvistivat sen, mitä olen jo pitkään ajatellut: nuorten mielenterveyden hoitoon tarvitaan merkittäviä parannuksia. Moni osastolla ollut nuori on kertonut saaneensa apua vasta, kun heidän tilanteensa oli kriisiytynyt. Heidän tarinoissaan toistui sama kaava: psyykkisten oireiden ensimmäiset merkit oli havaittu, mutta matalan kynnyksen tukea ei ollut tarjolla. Osa nuorista koki, ettei ollut keinoja tai tietoa hakea apua, ja osalle taas oli suoraan sanottu, ettei resursseja nopeaan hoitoon ole. Lopulta hoitoon päädyttiin vasta, kun tilanne oli muuttunut henkeä uhkaavaksi. On hyvin päättäjien tiedossa, että mielenterveyspalveluihin pääsyä tulee nopeuttaa ja jonoja purkaa....

Vanhustyön tulevaisuus rakennetaan kohtaamisilla – ei robotiikalla

  Vanhustyön tulevaisuus rakennetaan kohtaamisilla – ei robotiikalla   Viimeaikaiset puheet siitä, että robotiikka voisi korvata kotihoidon käyntejä, ovat julkisuudessa herättäneet laajaa keskustelua. Ministeri Kaisa Juuso on viitannut siihen, että hoitorobotiikkaa voitaisiin hyödyntää hoitokäyntien rinnalla – jopa niin, että ihmiskontaktit jäisivät toissijaisiksi, sillä ”eiväthän kaikki vanhukset halua, että omaan kotiin tulee vieras ihminen”. No ei niin. Mutta sairaanhoito- ja kotihoitopalvelut ovatkin toinen asia. En minäkään halua, että kotiini tulisi pölyimurikauppias, jos makaisin kotona huonokuntoisena ja sairaana. Tässä kohtaa on vedettävä selkeä raja. Hoivatyö ei ole ensisijaisesti logistiikkaa, eikä ihmisyyttä voi digitalisoida. Vanhukset tarvitsevat ennen kaikkea toista ihmistä rinnalleen ja kohtaamiseen– ei pelkästään lääkeannostelijaa tai sensorilla varustettua robottia, vaan hoitajaa, joka kysyy mitä kuuluu, näkee katseesta murheen tai huomaa, jos jokin on pi...

Työttömien terveystarkastukset – avain parempaan työ- ja toimintakykyyn

 Työttömyys ei ole vain taloudellinen haaste, vaan se vaikuttaa myös terveyteen ja hyvinvointiin. Moni pitkittyneesti työtön elää tilanteessa, jossa terveydelliset ongelmat voivat kasaantua ja pahentua, ellei niihin puututa ajoissa. Työttömien terveystarkastukset ovat yksi tehokkaimmista keinoista tunnistaa ja ennaltaehkäistä näitä ongelmia sekä tukea työ- ja toimintakykyä.   Terveystarkastukset tarjoavat mahdollisuuden kartoittaa niin fyysistä kuin psyykkistä hyvinvointia ja ohjata tarvittavien palveluiden äärelle. Monet krooniset sairaudet, mielenterveysongelmat ja elämäntapatekijät voivat olla esteenä työllistymiselle, mutta oikea-aikainen tuki ja hoito voivat auttaa ihmistä palaamaan työmarkkinoille.   Valitettavasti terveystarkastusten saatavuus vaihtelee hyvinvointialueittain, eikä kaikki työttömät tiedä niistä tai osaa hakeutua niihin. Tämä on tullut esille myös jalkautuvassa työssäni, jossa kohtaan työttömiä matalankynnyksen kohtaamispaikoissa ja välitän tietoa ...