Elämänkaari ja hyvinvointiyhteiskunnan vastuu

 

Elämänkaari ja hyvinvointiyhteiskunnan vastuu

Tällä viikolla sain kokea elämäni yhden suurimmista onnen hetkistä – minusta tuli isoäiti. 12.3. syntynyt lapsenlapseni toi elämääni uudenlaista valoa, iloa ja kiitollisuutta. Samalla mieleeni nousi monia ajatuksia elämänkierrosta, ruuhkavuosista, vanhenemisesta ja siitä, miten yhteiskunta tukee meitä eri elämän vaiheissa.

Olen 55-vuotias ja näen elämää nyt monesta eri näkökulmasta. Elän ruuhkavuosia, jossa työn ja harrastusten ohessa oman ikääntyvän äitini hyvinvointi sekä uuden perheenjäsenen kasvun tukeminen ovat kaikki osa arkeani. Miten perheet jaksavat, kun samaan aikaan pitää huolehtia työstä, lapsista ja ikääntyvistä läheisistä? Miten me yhteiskuntana huolehdimme siitä, ettei kukaan jää yksin?

Perheiden ja läheisten merkitys hyvinvoinnille on valtava, mutta se ei yksin riitä. Hyvinvointivaltion tehtävä on varmistaa, että tarvittavat palvelut ovat kaikkien saavutettavissa. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella tämä tarkoittaa riittäviä resursseja ikääntyneiden palveluihin, mielenterveys- ja perhepalveluihin sekä ennaltaehkäisevään hyvinvointityöhön. Meidän päättäjien on pidettävä huolta siitä, että tukea ja hoitoa saa silloin, kun sitä tarvitsee – ei vasta sitten, kun ongelmat ovat paisuneet liian suuriksi.

Jos tulen valituksi uudelle kaudelle aluevaltuustoon, haluan edistää entistä jämäkämmin inhimillisiä ja saavutettavia palveluita, jotka tukevat ihmisiä läpi elämänkaaren. Meidän on vahvistettava yhteiskuntaa, jossa kenenkään ei tarvitse jäädä yksin elämäntilanteensa kanssa. Perheet, läheiset ja yhteiskunnan palvelut muodostavat sen tärkeän turvaverkon, jonka pitävyydestä me olemme vastuussa.

Olen kiinnostunut kuulemaan myös sinun ajatuksiasi. Millaisia kokemuksia sinulla on palveluiden saatavuudesta ja mitä kehitystarpeita näet? Jatketaan keskustelua ja tehdään yhdessä parempia päätöksiä meidän kaikkien hyvinvoinnin turvaamiseksi. ❤️