Siirry pääsisältöön

Työttömien terveystarkastukset – avain parempaan työ- ja toimintakykyyn


 Työttömyys ei ole vain taloudellinen haaste, vaan se vaikuttaa myös terveyteen ja hyvinvointiin. Moni pitkittyneesti työtön elää tilanteessa, jossa terveydelliset ongelmat voivat kasaantua ja pahentua, ellei niihin puututa ajoissa. Työttömien terveystarkastukset ovat yksi tehokkaimmista keinoista tunnistaa ja ennaltaehkäistä näitä ongelmia sekä tukea työ- ja toimintakykyä.

 Terveystarkastukset tarjoavat mahdollisuuden kartoittaa niin fyysistä kuin psyykkistä hyvinvointia ja ohjata tarvittavien palveluiden äärelle. Monet krooniset sairaudet, mielenterveysongelmat ja elämäntapatekijät voivat olla esteenä työllistymiselle, mutta oikea-aikainen tuki ja hoito voivat auttaa ihmistä palaamaan työmarkkinoille.

 Valitettavasti terveystarkastusten saatavuus vaihtelee hyvinvointialueittain, eikä kaikki työttömät tiedä niistä tai osaa hakeutua niihin. Tämä on tullut esille myös jalkautuvassa työssäni, jossa kohtaan työttömiä matalankynnyksen kohtaamispaikoissa ja välitän tietoa työttömien oikeudesta päästä maksuttomaan terveystarkastukseen.  Tämä epätasa-arvoinen tilanne on yksi tavoitteistani saada korjatuksi, mikäli tulen valituksi uudelle kaudelle aluevaltuustoon. Jokaisella työttömällä tulisi olla oikeus maksuttomaan terveystarkastukseen, jossa arvioidaan terveyden ja hyvinvoinnin tilanne sekä tarjotaan yksilöllinen suunnitelma tarvittavaan hoitoon tai kuntoutukseen.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella työttömien terveystarkastuksia järjestetään esimerkiksi terveysasemilla ja TYM-palveluissa (työllistymistä edistävä monialaisen tuen yhteistoiminta -palvelu). Kuitenkaan tästä mahdollisuudesta edelleenkään harva työtön tietää, varsinkaan jos ei ole asiakkaana työllistymistä edistävissä palveluissa tai esimerkiksi kuntouttavassa työtoiminnassa, joissa tietoa tästä mahdollisuudesta aktiivisesti enemmän jaetaan. Tämä tiedon puute tuli esille viimeksi eilen, kun jalkauduin erääseen vantaalaiseen työttömien yhdistykseen.

Kuntien ja hyvinvointialueiden tulisi panostaa työttömien terveystarkastusten laajentamiseen ja parempaan tiedottamiseen. Kun ihminen voi hyvin, työttömyydestä huolimatta, hänen mahdollisuutensa osallistua, oppia uutta ja työllistyä paranevat.

 

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kuntouttava työtoiminta ei saa vaarantua Vantaalla

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue joutuu säästötoimien vuoksi tuottamaan kuntouttavaa työtoimintaa itse, kirjoittaja toteaa. Hyvinvointialueiden on lain mukaan järjestettävä kuntouttavaa työtoimintaa niille pitkään työttöminä olleille henkilöille, jotka saavat työmarkkinatukea tai toimeentulotukea. Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu siis heille, jotka alentuneen työ- ja toimintakykynsä vuoksi eivät kykene osallistumaan TE-hallinnon ensisijaisiin palveluihin. Hyvinvointialueiden taloudellinen kriisiytyminen ja resurssipula on johtanut kuntouttavien palveluiden, kuten kuntouttavan työtoiminnan supistuksiin. Tämä taas on johtanut työtoimintapaikkojen vähenemiseen. Hyvinvointialueiden taloudellinen kriisiytyminen on johtanut kuntouttavan työtoiminnan supistuksiin. Erityisesti kolmannen sektorin toimijat, kuten järjestöt ja yhdistykset, ovat olleet merkittäviä toimijoita kuntouttavassa työtoiminnassa. Esimerkiksi työttömien yhdistykset ovat tarjonneet monipuolisia työtoimintapaikkoja h...
Lähetä kommentti
Lue lisää»

Nuorten mielenterveys – ennaltaehkäisyä tarvitaan enemmän

  Nuorten mielenterveys – ennaltaehkäisyä tarvitaan enemmän Teen silloin tällöin sairaanhoitajan keikkatöitä psykiatrian osastoilla päätyöni ohella. Keikkailu ei ole minulle vain tapa ylläpitää kliinistä osaamistani, vaan myös keino nähdä, mitä terveydenhuollon arjessa todella tapahtuu. Kokemukseni ja havaintoni vahvistivat sen, mitä olen jo pitkään ajatellut: nuorten mielenterveyden hoitoon tarvitaan merkittäviä parannuksia. Moni osastolla ollut nuori on kertonut saaneensa apua vasta, kun heidän tilanteensa oli kriisiytynyt. Heidän tarinoissaan toistui sama kaava: psyykkisten oireiden ensimmäiset merkit oli havaittu, mutta matalan kynnyksen tukea ei ollut tarjolla. Osa nuorista koki, ettei ollut keinoja tai tietoa hakea apua, ja osalle taas oli suoraan sanottu, ettei resursseja nopeaan hoitoon ole. Lopulta hoitoon päädyttiin vasta, kun tilanne oli muuttunut henkeä uhkaavaksi. On hyvin päättäjien tiedossa, että mielenterveyspalveluihin pääsyä tulee nopeuttaa ja jonoja purkaa....
Lähetä kommentti
Lue lisää»

Vanhustyön tulevaisuus rakennetaan kohtaamisilla – ei robotiikalla

  Vanhustyön tulevaisuus rakennetaan kohtaamisilla – ei robotiikalla   Viimeaikaiset puheet siitä, että robotiikka voisi korvata kotihoidon käyntejä, ovat julkisuudessa herättäneet laajaa keskustelua. Ministeri Kaisa Juuso on viitannut siihen, että hoitorobotiikkaa voitaisiin hyödyntää hoitokäyntien rinnalla – jopa niin, että ihmiskontaktit jäisivät toissijaisiksi, sillä ”eiväthän kaikki vanhukset halua, että omaan kotiin tulee vieras ihminen”. No ei niin. Mutta sairaanhoito- ja kotihoitopalvelut ovatkin toinen asia. En minäkään halua, että kotiini tulisi pölyimurikauppias, jos makaisin kotona huonokuntoisena ja sairaana. Tässä kohtaa on vedettävä selkeä raja. Hoivatyö ei ole ensisijaisesti logistiikkaa, eikä ihmisyyttä voi digitalisoida. Vanhukset tarvitsevat ennen kaikkea toista ihmistä rinnalleen ja kohtaamiseen– ei pelkästään lääkeannostelijaa tai sensorilla varustettua robottia, vaan hoitajaa, joka kysyy mitä kuuluu, näkee katseesta murheen tai huomaa, jos jokin on pi...
Lähetä kommentti
Lue lisää»